Skip to main content

Koe Inari

Saamelaiskulttuurin keskus

Inarin kirkonkylä on pieni ja eloisa kylä, josta aukeaa erämaisen kaunis Inarijärvi. Inarissa sijaitsee Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida, josta on hyvä aloittaa tutustuminen saamelaisuuteen ja alueen luontoon. Saamelaiskulttuurikeskus Sajos on upea tutustumiskohde ja kokouskeskus, jossa kokoontuu saamelaisten parlamentti; saamelaiskäräjät.

Kirkonkylän ympäristöstä löytyy muitakin hienoja käyntikohteita, kuten Ukonsaari, Otsamo ja Pielpajärven erämaakirkko. Tutustu alueeseen alla olevista infolaatikoista ja yllä olevasta kartasta.

REVONTULET & LAPIN VUODENAJAT

Revontulet

Revontulien näkemisen edellytys on tietysti riittävä pimeys ja mahdollisimman pilvetön taivas. Usein kovalla pakkasella taivas on selkeä ja revontulet näkyvät siksi silloin parhaiten, mutta revontulet ovat taivaalla pakkasista riippumatta.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Lapin pohjoisimmissa osissa revontulet leiskuvat taivaalla kolmena yönä neljästä. Parasta revontulien katseluaikaa ovat tunnit keskiyön molemmin puolin. Kevättalvi ja alkusyksy ovat tilastollisesti edullisimmat ajat revontulien esiintymisille. Kevät on myös keskimäärin vähäpilvistä aikaa, joten maaliskuu on suositeltava ajankohta revontulien odotteluun. Tuolloin hiihtokelitkin ovat parhaimmillaan.

Hyvä video revontulten synnystä tässä.

Lapin 8 vuodenaikaa

Kaamos

Noin puolitoista kuukautta kestävän kaamoksen aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Päivän valoisin aika kestää neljä tuntia, jolloin taivaan värit vaihtuvat sinisestä violettiin. Revontulet ja tähdet valaisevat maan pakkasten paukkuessa ja lumen narskuessa. Kaamos on ihmiselle rauhoittumisen aikaa ja uskomattoman kaunista värien juhlaa.

Pakkastalvi

Kaamosaikaa seuraavat talven pakkasjaksot: lämpötila voi pysytellä –30 asteessa usean viikon ajan. Päivän valoisa aika pitenee kiihtyvällä tahdilla

Kevättalvi

Auringon lämpö ja yöpakkaset kovettavat lumen kantavaksi. Aurinko herättää ihmiset henkiin pitkän pimeyden jälkeen. Koittaa parhaimmat pilkki- ja hiihtokelit. jolloin auringonsäteet otetaan ilolla vastaan.

Jäidenlähtökevät

Toukokuussa lumi ja jääpeitteet sulavat ja paljastavat märän maan. Muuttolinnut palaavat etelästä pohjoisille pesimäalueilleen ja luonto alkaa hiljaa osoittamaan elonmerkkejä. On hyvin valoisaa – yötön yö alkaakin Lapissa jo toukokuun lopulla.

Lapin kesä

Kesä Lapissa saapuu kohisten kiitos ympäri vuorokauden paistavalle auringolle, mutta varsinaiset kesäkelit alkavat vasta juhannuksesta. Kesä on lyhyt – siksi imemme itseemme valoa koko vuoden tarpeiksi ja vietämme mahdollisimman paljon aikaa ulkona.

Sadonkorjuu

Marjat kypsyvät ja ihmiset suuntaavat matkansa hillasuolle ja marjametsiin. Myös sienestetään ja kalastetaan ja sadonkorjuu säilötään talven tarpeiksi. Kesän valoisat päivät lyhenevät ja illat alkavat hämärtyä. 

Ruska

Ruskan väriloisto on luonnon viimeinen näytelmä ennen talven tuloa. Metsästyskausi käynnistyy ja ruskamatkailijat saapuvat ihailemaan värikästä maaruskaa ja lehtipuiden kirkkaita värejä. Myös ensimmäiset revontulet on mahdollista nähdä syksyn pimeinä iltoina. Ruska on parhaimmillaan syyskuun toisella ja kolmannella viikolla.

Ensilumi

Ensilumi sataa jo lokakuussa, mutta sulaa useimmiten pois. Varsinainen talvi saapuu Inariin vasta marraskuun lopulla. Pakkaset jäätävät vedet ja maan ja päivät lyhenevät tuntuvasti.  Lumen saapumista odotetaan, sillä lumi tuo valon pohjoisen pimeyteen.


Inarin kylä ja käyntikohteet

Inarin kylä

Inarin kirkonkylä on Suomen saamelaiskulttuurin keskus, jota ympäröi kaunis luonto ja monipuoliset käyntikohteet. Suosituimpia kohteita ovat Saamelaismuseo-Luontokeskus Siida ja Saamelais­kulttuurikeskus Sajos. Lisäksi saamelaiskirkko ja lukuisat käsityögalleriat tarjoavat elämyksiä. Inarissa saamelaiskulttuuria ylläpidetään myös koulutuksen ja median voimin. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on mahdollista opiskella mm. saamenkieliä ja -käsitöitä. Kylässä toimiva Sámi Radio tuottaa saamenkielisiä uutisia ja ohjelmia radioon, televisioon ja internetiin.

Inarin kylä on kunnan toiseksi suurin kylä, jonka taajamassa asuu noin 500 henkilöä. Kylä on pieni, mutta se on osa viehätystä. Kylän palvelut löytyvät kaikki kävelyetäisyydeltä ja Inarin luontopoluille ja kalastusalueille pääsee helposti. Kylältä löytyy ruokakauppoja, huoltoasema ja pankkiautomaatti. Kalastuslupia myy ja reittiopastusta antaa Siidassa toimiva Metsähallituksen palvelupiste. Inarissa on lääkekaappi, joka löytyy ruokakauppa K-Marketista. Lähin terveyskeskus sijaitsee 40km:n päässä Ivalossa.

Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida

Siida tarjoaa kävijälle sekä moniaistisia elämyksiä että asiantuntevaa tietoa. Kesäkaudella Siidan sisätilojen näyttelytarjontaa täydentää tunnelmallinen ulkomuseoalue. Siidassa voi tutustua ympäri vuoden useisiin kulttuuri-, taide- ja luontoaiheisiin vaihtuviin näyttelyihin. Siidassa järjestetään näyttelyiden lisäksi kulttuuri- ja luontotapahtumia sekä seminaareja.

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos

Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalla sijaitseva saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Sajos on kiinnostava ja vetovoimainen monikulttuurisuuden kohtaamispaikka. Sajos on myös tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka.

Inarijärvi

Inarin kylältä avautuu upea Inarijärvi, jota myös Saamenmereksi kutsutaan. Inari on hyvin ainutlaatuinen järvi Euroopassa. Inarijärven selillä voi kulkea päiväkaupalla tapaamatta muita ihmisiä. Rannat ovat suurimmaksi osaksi rakentamatta ja uistelijoille ja melojille on tarjolla useampia huollettuja autiotupia ja katettuja tulentekopaikkoja. Järven saaristoon on helppo eksyä, joten olethan hyvin varustautunut ja varovainen järvellä liikkuessasi. 

Inarijärvi on Suomen ykkönen taimenen kalastukseen.  Taimensaalis on ollut viime vuosina noin 45 tonnia. Järvessä on paljon myös muita lohikaloja, kuten järvilohta, nieriää, harmaanieriää, siikaa, muikkua ja harjusta. Järvi on Suomen järvistä kolmanneksi suurin (1 084m²), ja saaria on 3318. Syvin kohta on 95 metriä, joka löytyy Vasikkaselän painaumasta.

Järjestämme tilauksesta uisteluretkiä Inarijärvellä.

Ukonsaari

Inarinjärven länsiosassa sijaitseva muinainen uhripaikka, Ukonsaari kuuluu Suomen arvokkaimpiin ja tunnetuimpiin muinaisjäännöksiin. Ukonsaari on toiminut saamelaisten ukkosenjumalan, palvontapaikkana.

Kesäisin Ukonsaarta pääsee ihailemaan pienen matkan päästä risteilylaivallamme päivittäin.

Pielpajärven erämaakirkko

Pielpajärven erämaakirkko on Inarin vanha keskuspaikka. Erämaisen järven rannalla sijaitsi aikoinaan Inarin talvikylä, jonne ihmiset kokoontuivat talveksi asumaan. Talvikylän yhteyteen rakennettu kirkko vuodelta 1760 on Pohjois-Lapin vanhimpia rakennuksia. Haudat siirrettiin saariin, koska petoeläimet kaivoivat haudat auki.

Juutuanjoki

Inarin kylän läpi virtaava Juutuanjoki on kuuluisa perhokalastajien paratiisi. Juutuan varrella kulkee kaunis luontopolku ja patikoitsijoiden käyttöön on rakennettu Jäniskosken riippusilta, joka mahdollistaa Juutuanjoen ylityksen. Jännitystä kaipaavat voivat kokea joen koskenlaskun merkeissä!

Otsamotunturi

Jäniskosken pohjoispuolella kohoava Otsamotunturi (418 m) sijaitsee noin kahdeksan kilometrin matkan päässä Inarin kylästä. Otsamotunturille johtaa retkeilypolkuja ja tunturin laella on päivätupa, jossa retkeilijät voivat pitää taukoa. Tunturin laelta avautuvat mahtavat maisemat ympäröivään luontoon.

Tuulispää

Hienoja näkymiä tarjoaa myös Tuulispää, joka sijaitsee noin 9 kilometrin päässä Inarin kylältä. Tuulispäällä on palvottu tuulen jumalaa ja useimmiten huipulla onkin tuulinen keli. Tuulispäältä lähtee noin 1,5km pituinen reitti viehättävälle Tuulijärvelle.

Lemmenjoki

Lemmenjoki sijaitsee Suomen laajimman erämaa-alueen, Lemmenjoen kansallispuiston liepeillä noin 50 kilometriä Inarista länteen. Veneretket kauniissa jokilaaksossa ovat suosittu loma-aktiviteetti, jotka vievät ihastelemaan kaunista kymmenmetristä Ravadasköngästä. Lemmenjoki tunnetaan myös kultahistoriastaan ja kultamailla työskentelee näinäkin päivinä kaivajia.


Kulkeminen & Etäisyydet

Etelästä päin tultaessa Inariin pääsee vaivattomasti kiitos hyvien lento- ja linja-autoyhteyksien. Pohjoisesta päin tultaessa linja-autot kulkevat päivittäin Näätämöstä, Nuorgamista ja Karigasniemeltä, mutta Norjan ja Suomen välinen bussiliikenne on haastavaa. Palveluihimme kuuluvat päivittäiset kuljetukset Kirkkoniemeen ja takaisin. Järjestämme pyynnöstä myös kuljetuksia muihin Pohjois-Norjan ja Lapin kohteisiin.

Lentäen

Ivalon lentoasema sijaitsee 50km:n päässä Inarista. Finnair lentää Ivaloon päivittäin. Ivalon ja Inarin välillä kulkee lentokenttäbussi, jonka voit varata kauttamme. Järjestämme myös yksityiskuljetuksia. Kuljetukset tulee varata ennakkoon verkkokaupasta.

Junalla

Junalla pääsee useammalla vuorolla Helsingistä Rovaniemelle. Rovaniemellä linja-autoyhteydet jatkavat mihin junaraiteet päättyvät eli matka jatkuu pohjoista kohti bussilla. Aikataulut ja liput: www.vr.fi

Linja-autolla

Eskelinen ja JBus kulkevat Rovaniemen ja Inarin välillä. Aikataulut on hyvä tarkistaa etukäteen osoitteesta: www.matkahuolto.fi. Bussilipun voit halutessasi ostaa myös suoraan kuskilta.

Omalla autolla

Mikäli haluat tutustua alueeseemme laajemmin suosittelemme saapumista omalla autolla. Ivalon lentoasemalla toimii monia autovuokraamoita. Lapin tiet ovat hyvässä kunnossa ja liikenne on rauhallista, vaikka poroja kannattaakin pitää silmällä oli vuodenaika mikä tahansa. Talvella tulee huomioida, että kaamoksen aikana on miltein aina pimeää. Kesällä taas aurinko paistaa kellon ympäri. Inari sijaitsee E75 tien varrella.

Norjaan

Norjaan matkustaminen linja-autoyhteyksillä on haastavaa. Pohjoiseen päin kulkevien suomalaisten linja-autojen päätepysäkit ovat Näätämö, Karasjok ja Tana Bru. Nordkappiin kulkee bussi ainoastaan kesäisin ja Karasjoelta lähtevät jatkoyhteydet ovat rajalliset. Kirkkoniemeen kulkee edestakainen, päivittäinen kuljetus, joka noutaa asiakkaat kyytiin myös Kakslauttasesta, Saariselältä ja Ivalosta. Kirkkoniemestä haku on satamasta, keskustan hotelleista tai lentoasemalta.

Kirkkoniemi-kuljetuksen voit varata suoraan verkkokaupastamme.

Muita kuljetuksia Norjaan/Norjasta voit tiedustella sähköpostitse: sales@visitinari.fi.

Etäisyyksiä

Inari-Rovaniemi 340 km

Inari-Saariselkä 70 km

Inari-Ivalon lentoasema 50 km

Inari-Ivalo 40 km

Inari-Kittilä 200 km

Inari-Nuorgam 170 km

Inari-Kirkkoniemi 200 km

Inari-Nordkapp 350 km

Inari-Helsinki 1150 km


Tapahtumia Inarissa

Skábmagovat – alkuperäiskansojen elokuvatapahtuma

Skábmagovat (Kaamoksen kuvia) alkuperäiskansojen elokuvafestivaalit järjestetään vuosittain kaamosajan loppuessa tammikuussa Inarissa. Elokuvia esitetään Siidassa, Sajoksessa sekä Siidan lumiteatterissa talvisen taivaan alla. Saamelaiselokuvien rinnalla nähdään myös maiden alkuperäiskansojen elokuvia. Ohjelmisto julkistetaan loppuvuodesta, ja ennakkolippuja aletaan myydä vuodenvaihteessa.

Inarin Porokuninkuusajot

Inarin porokuninkuusajot ajetaan joka kevättalvi Inarijärven jäällä Lomakylä Inarin rannassa. Värikäs ulkoilmatapahtuma sopii kaikenikäisille!

Inarin Uistelukisat

Inarin Uistelukisa järjestetään joka vuosi heinäkuussa. Kilpailualueena on osa Inarijärveä, Inarin kirkonkylästä Kasarin eteläosaan. Kilpailukeskus ja maali sijaitsevat Inarin kirkonkylän kalasatamassa.

Inariviikot

Perinteisiä kyläjuhlia, lastentapahtumia, markkinoita, torihulinaa, konsertteja, teatteria, Ivalo Rock -festarit huippuesiintyjineen sekä tietysti WaterCross-kelkkakisat festareineen. Heinäkuussa järjestettävät Inariviikot ovat suuri kesätapahtumien kokonaisuus. Inariviikkojen ohjelmistosta löytyy tapahtumia kaiken ikäisille ja tapahtumia järjestetään ympäri Inarin kuntaa.

Ijahis Idja – alkuperäiskansojen musiikkifestivaali

Ijahis Idja on alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma, joka on järjestetty Inarin kirkonkylällä vuodesta 2004 alkaen. Tapahtuma on ainoa Suomessa järjestettävä musiikkifestivaali joka keskittyy saamelaismusiikkiin. Joka vuosi tapahtumassa vierailee myös muiden alkuperäiskansojen edustajia.

Camera Borealis – luontokuvatapahtuma

Camera Borealis järjestetään marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Tapahtuma on täynnä mielenkiintoisia ja upeita esityksiä Suomen parhaimmilta luontokuvaajilta ja alan harrastajilta. Valokuvien teema muuttuu vuosittain.


Saamelaiset ja poronhoito

Saamelaiset Suomessa

Saamelaiset ovat Euroopan Unionin alueella asuva ainoa alkuperäiskansaksi tunnustettu kansa, joita on arvioitu olevan noin 75 000. Suomessa saamelaisia on noin 9 000, Norjassa yli 40 000, Ruotsissa 15 000 – 20 000 ja Venäjällä 2 000. Vaikka saamelaiset levittäytyvät yli valtion rajojen, on saamelaisilla yhteinen saamen lippu ja kansallispäivä, jota juhlitaan helmikuun 6. päivä.

Suomessa saamelaisilla on kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto. Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, Saamelaiskäräjät, joka toimii Sajoksessa, Inarin kirkonkylässä. Lapin pohjoisimmissa kunnassa on saamen kielisillä oppilailla oikeus saada saamenkielistä opetusta. Saamen kielen säilymistä on pyritty turvaamaan myös kielipesätoiminnalla. Kielipesä on päiväkotia muistuttava hoitomuoto, jossa pienille lapsille opetetaan kielikylvyn tavoin uhanalaista kieltä ja kulttuuria. Suomessa on käytössä kolme saamen kieltä: pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame.

Vaikkakin laavut, kodat ja muut saamelaiskulttuuriin kuuluvat perinteiset asiat ovat vieläkin osa saamelaista ympärivuotista elämää asuvat saamelaiset aivan tavallisissa nykyajan asunnoissa ja arkipukeutuminen ei eroa suomalaisten pukeutumisesta millään tavalla. Lähes jokaiselta saamelaiselta kuitenkin löytyy myös saamenpuku, joka puetaan päälle tärkeisiin tilaisuuksiin. Kauniisti ommellulla ja puetulla puvulla saamelainen kunnioittaa niin kulttuuriaan kuin tilaisuutta, johon osallistuu. Saamenpuvulla saamelainen edustaa omaa sukuaan, aluettaan ja kansaansa.

Suurin osa saamelaisista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kolttasaamelaiset ovat enemmistöltään ortodokseja.

Nykyään yli puolet saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, monet heistä pääkaupunkiseudulla.

Poronhoito

Saamelaisten perinteisiksi elinkeinoiksi mielletään yleensä poronhoito, kalastus, metsästys ja käsityöt, joista poronhoito on ehkä näkyvin. Nykyään poronhoidosta pääelantonsa saavien saamelaisten osuus on kuitenkin laskenut. Tänään perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan myös
yhdistelmäelinkeinona mm. matkailun ja muiden palveluelinkeinojen ohella.

Vaikka eri perheet tai poromiehet omistavat porot, ne kuitenkin laiduntavat kaikki samoissa laumoissa omissa paliskunnissaan eli laidunmaillaan. Paliskuntia Suomessa on 56 ja porojen määrä on rajattu runsaaseen 200 000:een laitumien kestokyvyn turvaamiseksi.

Poronhoitotyöt liittyvät poron vuotuiseen elinkaareen. Poro vasoo touko-kesäkuussa, ja siitä syystä myös poronhoitovuosi alkaa kesäkuussa. Juhannuksen tienoilta porot kootaan kesäaitauksiin, jolloin merkitään alkukesästä syntyneet vasat. Merkinnässä vasan korviin leikataan terävällä puukolla sama merkki kuin on emänkin korvassa. Merkki kertoo, kuka on poron omistaja. Kokoamista helpottavat sääsket, mäkärät ja muut hyönteiset, joita on juuri tuohon aikaan valtavat määrät.

Syksyn koittaessa poroja aletaan koota poroerotukseen mönkijöiden, maastopyörien ja lumen tultua moottorikelkan sekä helikoptereiden avulla. Kokoamisessa käytetään hyväksi porojen kiimaa eli rykimää. Erotusaitauksessa porolaumasta erotellaan teurastettavat porot. Eloon jätettävät porot lasketaan, lääkitään loislääkkeellä ja päästetään vapaaksi. Useat hirvaat myös kuohitaan ja osa poroista viedään kotiin omaan käyttöön.


Lisätietoa safareistamme

  • Talviretkemme aloitetaan marraskuun lopulla (säävarauksella) ja jatkuvat huhtikuuhun.
  • Kesäretkemme ovat tarjolla kesäkuusta syyskuun loppuun.
  • Safarit ovat mahdollisia myös yksityisenä. Voitte pyytää tarjouksen myyntitoimistoltamme.
  • Opastamme suomeksi ja englanniksi. Tarjoamme myös kielioppaan palveluita lisämaksusta etukäteen varattuna.
  • Vastuullisena matkanjärjestäjänä Visit Inari Oy varaa oikeuden matkan keston ja kuljetustavan muutokseen mikäli haitalliset sääolosuhteet tai turvallisuutta uhkaavat tilanteet vaarantavat ohjelmapalvelumme.
  • Oppaamme hakevat asiakkaat Inarin kirkonkylän hotelleista sovittuna lähtöaikana ennen safarin alkua. Lisämaksusta haemme myös kauempaa, esim. Saariselältä tai Ivalosta.
  • Jokaiseen retkeen sisältyy opaspalvelut, talvella ulkovarusteet, vaadittavat luvat, vakuutukset, alv, polttoaine ja aktiviteettikuljetukset Inarin kirkonkylältä.
  • Talvella husky- ja porosafarit ajetaan 2 henkilöä/reki.
  • Moottorikelkkasafareilla lapset istuvat oppaan kelkan vetämässä reessä.
  • Osallistujien tulee tiedottaa Visit Inaria mahdollisista sairauksista, allergioista ja erityisruokavalioista, jotka voivat vaikuttaa osallistujan ajokykyyn tai kestävyyteen kuten astma, diabetes tai allergia. Emme suosittele moottorikelkka- tai huskysafareita raskaana oleville naisille.

Ohjeita moottorikelkka­safarille

Ennen matkaa jokaiselle osallistujalle jaetaan moottorikelkkailuun sopivat varusteet (kelkkahaalari, kelkkakengät, ajohanskat, kypärä ja kypärämyssy), käydään läpi reitti, turvallisuusohjeet ja kuinka moottorikelkkaa ohjataan. Käytössämme ovat modernit ja ympäristöystävälliset nelitahtimoottoriset moottorikelkat, joilla matkustaa mukavasti kaksi henkilöä. Selkään voi ottaa pienen repun, johon voi säilöä ajon aikana ja tauoilla tarvittavat pienemmät esineet kuten kamerat ja akut tai lääkkeet. Kypärät sekä retkeen kuuluvat eväät tulevat Visit Inarin toimesta.

Jokaisen moottorikelkkaa ajavan henkilön tulee olla 18-vuotias ja hänellä tulee olla voimassa oleva ajokortti. Ajokortti tulee olla mukana safarilla. Kuljettaja ei saa olla päihteiden vaikutuksen alaisena. Moottorikelkan kuljettaja on vastuussa kulkuneuvolle aiheutuvista vahingoista. Henkilökohtainen korvausvastuu on maksimissaan 900 €/ajaja/moottorikelkka/vahinko. Ennen safaria jokainen kuljettaja pyydetään allekirjoittamaan vastuuvapautuslomake, jossa kuljettaja todistaa ymmärtävänsä omavastuun, todistaa omistavansa ajokortin ja vakuuttaa olevansa selvinpäin.

Jokaisessa moottorikelkassa on kaksi paikkaa ja kuljettajaa voi vaihtaa safarin aikana. Perimme safarikohtaisen lisämaksun, mikäli asiakas haluaa ajaa yksin. Lapset matkustavat moottorikelkkasafareilla oppaan kelkan vetämässä reessä.

Pukeutumisvinkkejä

  • Pukeudu kerroksittain. Käytä montaa ohutta ja lämmintä kerrosta mieluummin kuin yhtä paksua.
  • Aloita aluskerrastolla, joka on kevyttä ja hengittävää ja joka ohjaa kosteutta pois iholta. -Vältä puhdasta puuvillaa, sillä se kerää kosteuden itseensä ja kylmenee nopeasti. Paras aluskerrasto materiaali on synteettinen kuitu.
  • Välikerrastoksi parhaat materiaalit ovat neuleet ja fleecet. Tämä kerrasto pitää sinut lämpimänä.
  • Vältä tiukkoja sukkia, jotka haittaavat verenkiertoa.
  • Ota mukaan alushanskat tai lapaset (paras materiaali on fleece tai villa).

Pitkät safarit

Pitemmät safarit vaativat hyvän fyysisen kunnon ja kestävyyttä, mutta eivät välttämättä aikaisempaa kokemusta moottorikelkkailusta tai huskyajelusta. Jäämerensafarille ajamme 1 henkilö/kelkka. Huskysafareilla 1 tai 2 henkilöä/reki. Pitemmillä safareilla majoitus on erä- tai lomamökeissä tai huoneistoissa. Laavulla yöpyminen on myös mahdollista.

Oppaamme ovat koulutettuja talviolosuhteisiin tottuneita ja hätäensiavun käyneitä ammattilaisia. Varmistamme safareiden turvallisuuden uusimmalla teknologialla kuten 4G verkossa toimivilla matkapuhelimilla ja GPS –laitteilla, mutta oppaamme osaavat myös lukea paperisia karttoja moottorikelkkareitistöistä ja omaavat erinomaisen paikallistuntemuksen.

Matkalaukut ja muut henkilökohtaiset varusteet, joita ei tarvita safarin aikana, voidaan säilöä Visit Inarin toimistolla. Safarin aikana asiakkaat voivat kuljettaa henkilökohtaisia tavaroitaan repussa, joita voi kuljettaa moottorikelkan tavaratilassa tai huskyreessä. Selkään voi ottaa pienemmän repun, johon voi säilöä ajonaikana ja tauoilla tarvittavat pienemmät esineet kuten kamerat, termospullon ja eväät.

Mitä ottaa pitemmille safareille mukaan

  • Henkilökohtaiset hygienia tarvikkeet ja lääkkeet (saippua, shampoo jne.)
  • Pieni selkäreppu
  • Otsalamppu
  • Aurinkolasit keväthangille
  • Aurinkorasvaa kasvoille keväällä
  • Kamera ja akut (pidä nämä haalarin sisällä, jotta ne pysyvät lämpiminä ja toimivina)
  • Ota mukaasi myös collegepuku, jonka voit laittaa haalarin alle ja joka on mukava oloasu erämaakämpässä.
  • Lenkkarit tai sisätossut
  • Paksut alushanskat (paras materiaali on fleece)

Huom: Harkitse kertakäyttöpiilolinssejä moottorikelkkasafarille, jos olet silmälasien käyttäjä. Silmälasit huurtuvat ja saattavat painaa kypärän sisällä.

Matkustajatiedot

Tarvittavat tiedot: koko nimi, kansalaisuus, allergiat, mahdolliset sairaudet tai raskaus.

Varausehdot löytyvät täältä.


Notice: ob_end_flush(): failed to send buffer of zlib output compression (0) in /home/visitinari/public_html/wp-includes/functions.php on line 5373