Saamelaiset Suomessa

Saamelaiset ovat Euroopan Unionin alueella asuva ainoa alkuperäiskansaksi tunnustettu kansa, joita on arvioitu olevan noin 75 000. Suomessa saamelaisia on noin 9 000, Norjassa yli 40 000, Ruotsissa 15 000 – 20 000 ja Venäjällä 2 000. Vaikka saamelaiset levittäytyvät yli valtion rajojen, on saamelaisilla yhteinen saamen lippu ja kansallispäivä, jota juhlitaan helmikuun 6. päivä.

Suomessa saamelaisilla on kieltään ja kulttuuriaan koskeva perustuslain mukainen itsehallinto. Saamelaisten itsehallintoon kuuluvia tehtäviä hoitaa saamelaisten vaaleilla valitsema parlamentti, Saamelaiskäräjät, joka toimii Sajoksessa, Inarin kirkonkylässä. Lapin pohjoisimmissa kunnassa on saamen kielisillä oppilailla oikeus saada saamenkielistä opetusta. Saamen kielen säilymistä on pyritty turvaamaan myös kielipesätoiminnalla. Kielipesä on päiväkotia muistuttava hoitomuoto, jossa pienille lapsille opetetaan kielikylvyn tavoin uhanalaista kieltä ja kulttuuria. Suomessa on käytössä kolme saamen kieltä: pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame.

Vaikkakin laavut, kodat ja muut saamelaiskulttuuriin kuuluvat perinteiset asiat ovat vieläkin osa saamelaista ympärivuotista elämää asuvat saamelaiset aivan tavallisissa nykyajan asunnoissa ja arkipukeutuminen ei eroa suomalaisten pukeutumisesta millään tavalla. Lähes jokaiselta saamelaiselta kuitenkin löytyy myös saamenpuku, joka puetaan päälle tärkeisiin tilaisuuksiin. Kauniisti ommellulla ja puetulla puvulla saamelainen kunnioittaa niin kulttuuriaan kuin tilaisuutta, johon osallistuu. Saamenpuvulla saamelainen edustaa omaa sukuaan, aluettaan ja kansaansa.

Suurin osa saamelaisista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Kolttasaamelaiset ovat enemmistöltään ortodokseja.

Nykyään yli puolet saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, monet heistä pääkaupunkiseudulla.

Poronhoito

Saamelaisten perinteisiksi elinkeinoiksi mielletään yleensä poronhoito, kalastus, metsästys ja käsityöt, joista poronhoito on ehkä näkyvin. Nykyään poronhoidosta pääelantonsa saavien saamelaisten osuus on kuitenkin laskenut. Tänään perinteisiä elinkeinoja harjoitetaan myös
yhdistelmäelinkeinona mm. matkailun ja muiden palveluelinkeinojen ohella.

Vaikka eri perheet tai poromiehet omistavat porot, ne kuitenkin laiduntavat kaikki samoissa laumoissa omissa paliskunnissaan eli laidunmaillaan. Paliskuntia Suomessa on 56 ja porojen määrä on rajattu runsaaseen 200 000:een laitumien kestokyvyn turvaamiseksi.

Poronhoitotyöt liittyvät poron vuotuiseen elinkaareen. Poro vasoo touko-kesäkuussa, ja siitä syystä myös poronhoitovuosi alkaa kesäkuussa. Juhannuksen tienoilta porot kootaan kesäaitauksiin, jolloin merkitään alkukesästä syntyneet vasat. Merkinnässä vasan korviin leikataan terävällä puukolla sama merkki kuin on emänkin korvassa. Merkki kertoo, kuka on poron omistaja. Kokoamista helpottavat sääsket, mäkärät ja muut hyönteiset, joita on juuri tuohon aikaan valtavat määrät.

Syksyn koittaessa poroja aletaan koota poroerotukseen mönkijöiden, maastopyörien ja lumen tultua moottorikelkan sekä helikoptereiden avulla. Kokoamisessa käytetään hyväksi porojen kiimaa eli rykimää. Erotusaitauksessa porolaumasta erotellaan teurastettavat porot. Eloon jätettävät porot lasketaan, lääkitään loislääkkeellä ja päästetään vapaaksi. Useat hirvaat myös kuohitaan ja osa poroista viedään kotiin omaan käyttöön.

Skábmagovat – alkuperäiskansojen elokuvatapahtuma

Skábmagovat (Kaamoksen kuvia) alkuperäiskansojen elokuvafestivaalit järjestetään vuosittain kaamosajan loppuessa tammikuussa Inarissa. Elokuvia esitetään Siidassa, Sajoksessa sekä Siidan lumiteatterissa talvisen taivaan alla. Saamelaiselokuvien rinnalla nähdään myös maiden alkuperäiskansojen elokuvia. Ohjelmisto julkistetaan loppuvuodesta, ja ennakkolippuja aletaan myydä vuodenvaihteessa.

Inarin Porokuninkuusajot

Inarin porokuninkuusajot ajetaan joka kevättalvi Inarijärven jäällä Lomakylä Inarin rannassa. Värikäs ulkoilmatapahtuma sopii kaikenikäisille!

Inarin Uistelukisat

Inarin Uistelukisa järjestetään joka vuosi heinäkuussa. Kilpailualueena on osa Inarijärveä, Inarin kirkonkylästä Kasarin eteläosaan. Kilpailukeskus ja maali sijaitsevat Inarin kirkonkylän kalasatamassa.

Inari-viikot

Perinteisiä kyläjuhlia, lastentapahtumia, markkinoita, torihulinaa, konsertteja, teatteria, Ivalo Rock -festarit huippuesiintyjineen sekä tietysti WaterCross-kelkkakisat festareineen. Heinäkuussa järjestettävät Inariviikot ovat suuri kesätapahtumien kokonaisuus. Inariviikkojen ohjelmistosta löytyy tapahtumia kaiken ikäisille ja tapahtumia järjestetään ympäri Inarin kuntaa.

Ijahis idja – alkuperäiskansojen musiikkifestivaali

Ijahis Idja on alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma, joka on järjestetty Inarin kirkonkylällä vuodesta 2004 alkaen. Tapahtuma on ainoa Suomessa järjestettävä musiikkifestivaali joka keskittyy saamelaismusiikkiin. Joka vuosi tapahtumassa vierailee myös muiden alkuperäiskansojen edustajia.

Etelästä päin tultaessa Inariin pääsee vaivattomasti kiitos hyvien lento- ja linja-autoyhteyksien. Pohjoisesta päin tultaessa linja-autot kulkevat päivittäin Näätämöstä, Nuorgamista ja Karigasniemeltä, mutta Norjan ja Suomen välinen bussiliikenne on haastavaa. Palveluihimme kuuluvat päivittäiset kuljetukset Kirkkoniemeen ja takaisin. Järjestämme pyynnöstä myös kuljetuksia muihin Pohjois-Norjan ja Lapin kohteisiin.

LENTÄEN

Ivalon lentoasema sijaitsee 50km:n päässä Inarista. Finnair lentää Ivaloon päivittäin. Ivalon ja Inarin välillä kulkee lentokenttäbussi, jonka voit varata kauttamme. Järjestämme myös yksityiskuljetuksia. Kuljetukset tulee varata ennakkoon verkkokaupasta.

JUNALLA

Junalla pääsee useammalla vuorolla Helsingistä Rovaniemelle. Rovaniemellä linja-autoyhteydet jatkavat mihin junaraiteet päättyvät eli matka jatkuu pohjoista kohti bussilla. Aikataulut ja liput: www.vr.fi

LINJA-AUTOLLA

Eskelinen ja JBus kulkevat Rovaniemen ja Inarin välillä. Aikataulut on hyvä tarkistaa etukäteen osoitteesta: www.matkahuolto.fi. Bussilipun voit halutessasi ostaa myös suoraan kuskilta.

OMALLA AUTOLLA

Mikäli haluat tutustua alueeseemme laajemmin suosittelemme saapumista omalla autolla. Ivalon lentoasemalla toimii monia autovuokraamoita. Lapin tiet ovat hyvässä kunnossa ja liikenne on rauhallista, vaikka poroja kannattaakin pitää silmällä oli vuodenaika mikä tahansa. Talvella tulee huomioida, että kaamoksen aikana on miltein aina pimeää. Kesällä taas aurinko paistaa kellon ympäri. Inari sijaitsee E75 tien varrella.

NORJAAN

Norjaan matkustaminen linja-autoyhteyksillä on haastavaa. Pohjoiseen päin kulkevien suomalaisten linja-autojen päätepysäkit ovat Näätämö, Karasjok ja Tana Bru. Nordkappiin kulkee bussi ainoastaan kesäisin ja Karasjoelta lähtevät jatkoyhteydet ovat rajalliset. Kirkkoniemeen kulkee edestakainen, päivittäinen kuljetus, joka noutaa asiakkaat kyytiin myös Kakslauttasesta, Saariselältä ja Ivalosta. Kirkkoniemestä haku on satamasta, keskustan hotelleista tai lentoasemalta.

Kirkkoniemi-kuljetuksen voit varata suoraan verkkokaupastamme.

Muita kuljetuksia Norjaan/Norjasta voit tiedustella sähköpostitse: sales@visitinari.fi.

ETÄISYYKSIÄ

• Inari-Rovaniemi 340 km
• Inari-Saariselkä 70 km
• Inari-Ivalon lentoasema 50 km
• Inari-Ivalo 40 km
• Inari-Kittilä 200 km
• Inari-Nuorgam 170 km
• Inari-Kirkkoniemi 200 km
• Inari-Nordkapp 350 km
• Inari-Helsinki 1150 km

Inarin kylä

Inarin kirkonkylä on Suomen saamelaiskulttuurin keskus, jota ympäröi kaunis luonto ja monipuoliset käyntikohteet. Suosituimpia kohteita ovat Saamelaismuseo-Luontokeskus Siida ja Saamelais­kulttuurikeskus Sajos. Lisäksi saamelaiskirkko ja lukuisat käsityögalleriat tarjoavat elämyksiä. Inarissa saamelaiskulttuuria ylläpidetään myös koulutuksen ja median voimin. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on mahdollista opiskella mm. saamenkieliä ja -käsitöitä. Kylässä toimiva Sámi Radio tuottaa saamenkielisiä uutisia ja ohjelmia radioon, televisioon ja internetiin.

Inarin kylä on kunnan toiseksi suurin kylä, jonka taajamassa asuu noin 500 henkilöä. Kylä on pieni, mutta se on osa viehätystä. Kylän palvelut löytyvät kaikki kävelyetäisyydeltä ja Inarin luontopoluille ja kalastusalueille pääsee helposti. Kylältä löytyy ruokakauppoja, huoltoasema ja pankkiautomaatti. Kalastuslupia myy ja reittiopastusta antaa Siidassa toimiva Metsähallituksen palvelupiste. Inarissa on lääkekaappi, joka löytyy ruokakauppa K-Marketista. Lähin terveyskeskus sijaitsee 40km:n päässä Ivalossa.

Saamelaismuseo ja luontokeskus Siida

Siida tarjoaa kävijälle sekä moniaistisia elämyksiä että asiantuntevaa tietoa. Kesäkaudella Siidan sisätilojen näyttelytarjontaa täydentää tunnelmallinen ulkomuseoalue. Siidassa voi tutustua ympäri vuoden useisiin kulttuuri-, taide- ja luontoaiheisiin vaihtuviin näyttelyihin. Siidassa järjestetään näyttelyiden lisäksi kulttuuri- ja luontotapahtumia sekä seminaareja.

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos

Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalla sijaitseva saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Sajos on kiinnostava ja vetovoimainen monikulttuurisuuden kohtaamispaikka. Sajos on myös tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka.

Inarijärvi

Inarin kylältä avautuu upea Inarijärvi, jota myös Saamenmereksi kutsutaan. Inari on hyvin ainutlaatuinen järvi Euroopassa. Inarijärven selillä voi kulkea päiväkaupalla tapaamatta muita ihmisiä. Rannat ovat suurimmaksi osaksi rakentamatta ja uistelijoille ja melojille on tarjolla useampia huollettuja autiotupia ja katettuja tulentekopaikkoja. Järven saaristoon on helppo eksyä, joten olethan hyvin varustautunut ja varovainen järvellä liikkuessasi. 

Inarijärvi on Suomen ykkönen taimenen kalastukseen.  Taimensaalis on ollut viime vuosina noin 45 tonnia. Järvessä on paljon myös muita lohikaloja, kuten järvilohta, nieriää, harmaanieriää, siikaa, muikkua ja harjusta. Järvi on Suomen järvistä kolmanneksi suurin (1 084m²), ja saaria on 3318. Syvin kohta on 95 metriä, joka löytyy Vasikkaselän painaumasta.

Järjestämme tilauksesta uisteluretkiä Inarijärvellä.

Ukonsaari

Inarinjärven länsiosassa sijaitseva muinainen uhripaikka, Ukonsaari kuuluu Suomen arvokkaimpiin ja tunnetuimpiin muinaisjäännöksiin. Ukonsaari on toiminut saamelaisten ukkosenjumalan, palvontapaikkana.

Kesäisin Ukonsaarta pääsee ihailemaan pienen matkan päästä risteilylaivallamme päivittäin.

Pielajärven erämaakirkko

Pielpajärven erämaakirkko on Inarin vanha keskuspaikka. Erämaisen järven rannalla sijaitsi aikoinaan Inarin talvikylä, jonne ihmiset kokoontuivat talveksi asumaan. Talvikylän yhteyteen rakennettu kirkko vuodelta 1760 on Pohjois-Lapin vanhimpia rakennuksia. Haudat siirrettiin saariin, koska petoeläimet kaivoivat haudat auki.

Juutuanjoki

Inarin kylän läpi virtaava Juutuanjoki on kuuluisa perhokalastajien paratiisi. Juutuan varrella kulkee kaunis luontopolku ja patikoitsijoiden käyttöön on rakennettu Jäniskosken riippusilta, joka mahdollistaa Juutuanjoen ylityksen. Jännitystä kaipaavat voivat kokea joen koskenlaskun merkeissä!

Otsamotunturi

Jäniskosken pohjoispuolella kohoava Otsamotunturi (418 m) sijaitsee noin kahdeksan kilometrin matkan päässä Inarin kylästä. Otsamotunturille johtaa retkeilypolkuja ja tunturin laella on päivätupa, jossa retkeilijät voivat pitää taukoa. Tunturin laelta avautuvat mahtavat maisemat ympäröivään luontoon.

Tuulispää

Hienoja näkymiä tarjoaa myös Tuulispää, joka sijaitsee noin 9 kilometrin päässä Inarin kylältä. Tuulispäällä on palvottu tuulen jumalaa ja useimmiten huipulla onkin tuulinen keli. Tuulispäältä lähtee noin 1,5km pituinen reitti viehättävälle Tuulijärvelle.

Lemmenjoki

Lemmenjoki sijaitsee Suomen laajimman erämaa-alueen, Lemmenjoen kansallispuiston liepeillä noin 50 kilometriä Inarista länteen. Veneretket kauniissa jokilaaksossa ovat suosittu loma-aktiviteetti, jotka vievät ihastelemaan kaunista kymmenmetristä Ravadasköngästä. Lemmenjoki tunnetaan myös kultahistoriastaan ja kultamailla työskentelee näinäkin päivinä kaivajia.