Tekijä: davas_saara

Inarin kylä

Inarin kirkonkylä on Suomen saamelaiskulttuurin keskus, jota ympäröi kaunis luonto ja monipuoliset käyntikohteet. Suosituimpia kohteita ovat Saamelaismuseo-Luontokeskus Siida ja Saamelais­kulttuurikeskus Sajos. Lisäksi saamelaiskirkko ja lukuisat käsityögalleriat tarjoavat elämyksiä. Inarissa saamelaiskulttuuria ylläpidetään myös koulutuksen ja median voimin. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on mahdollista opiskella mm. saamenkieliä ja -käsitöitä. Kylässä toimiva Sámi Radio tuottaa saamenkielisiä uutisia ja ohjelmia radioon, televisioon ja internetiin.

Inarin kylä on kunnan toiseksi suurin kylä, jonka taajamassa asuu noin 500 henkilöä. Kylä on pieni, mutta se on osa viehätystä. Kylän palvelut löytyvät kaikki kävelyetäisyydeltä ja Inarin luontopoluille ja kalastusalueille pääsee helposti. Kylältä löytyy ruokakauppoja, huoltoasema ja pankkiautomaatti. Kalastuslupia myy ja reittiopastusta antaa Siidassa toimiva Metsähallituksen palvelupiste. Inarissa on lääkekaappi, joka löytyy ruokakauppa K-Marketista. Lähin terveyskeskus sijaitsee 40km:n päässä Ivalossa.

Saamelaismuseo ja luontokeskus Siida

Siida tarjoaa kävijälle sekä moniaistisia elämyksiä että asiantuntevaa tietoa. Kesäkaudella Siidan sisätilojen näyttelytarjontaa täydentää tunnelmallinen ulkomuseoalue. Siidassa voi tutustua ympäri vuoden useisiin kulttuuri-, taide- ja luontoaiheisiin vaihtuviin näyttelyihin. Siidassa järjestetään näyttelyiden lisäksi kulttuuri- ja luontotapahtumia sekä seminaareja.

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos

Inarin kirkonkylään Juutuanjoen rannalla sijaitseva saamelaiskulttuurikeskus Sajos on Suomen saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus. Sajos on kiinnostava ja vetovoimainen monikulttuurisuuden kohtaamispaikka. Sajos on myös tapahtumatalo, kongressikeskus ja kokouspaikka.

Inarijärvi

Inarin kylältä avautuu upea Inarijärvi, jota myös Saamenmereksi kutsutaan. Inari on hyvin ainutlaatuinen järvi Euroopassa. Inarijärven selillä voi kulkea päiväkaupalla tapaamatta muita ihmisiä. Rannat ovat suurimmaksi osaksi rakentamatta ja uistelijoille ja melojille on tarjolla useampia huollettuja autiotupia ja katettuja tulentekopaikkoja. Järven saaristoon on helppo eksyä, joten olethan hyvin varustautunut ja varovainen järvellä liikkuessasi. 

Inarijärvi on Suomen ykkönen taimenen kalastukseen.  Taimensaalis on ollut viime vuosina noin 45 tonnia. Järvessä on paljon myös muita lohikaloja, kuten järvilohta, nieriää, harmaanieriää, siikaa, muikkua ja harjusta. Järvi on Suomen järvistä kolmanneksi suurin (1 084m²), ja saaria on 3318. Syvin kohta on 95 metriä, joka löytyy Vasikkaselän painaumasta.

Järjestämme tilauksesta uisteluretkiä Inarijärvellä.

Ukonsaari

Inarinjärven länsiosassa sijaitseva muinainen uhripaikka, Ukonsaari kuuluu Suomen arvokkaimpiin ja tunnetuimpiin muinaisjäännöksiin. Ukonsaari on toiminut saamelaisten ukkosenjumalan, palvontapaikkana.

Kesäisin Ukonsaarta pääsee ihailemaan pienen matkan päästä risteilylaivallamme päivittäin.

Pielajärven erämaakirkko

Pielpajärven erämaakirkko on Inarin vanha keskuspaikka. Erämaisen järven rannalla sijaitsi aikoinaan Inarin talvikylä, jonne ihmiset kokoontuivat talveksi asumaan. Talvikylän yhteyteen rakennettu kirkko vuodelta 1760 on Pohjois-Lapin vanhimpia rakennuksia. Haudat siirrettiin saariin, koska petoeläimet kaivoivat haudat auki.

Juutuanjoki

Inarin kylän läpi virtaava Juutuanjoki on kuuluisa perhokalastajien paratiisi. Juutuan varrella kulkee kaunis luontopolku ja patikoitsijoiden käyttöön on rakennettu Jäniskosken riippusilta, joka mahdollistaa Juutuanjoen ylityksen. Jännitystä kaipaavat voivat kokea joen koskenlaskun merkeissä!

Otsamotunturi

Jäniskosken pohjoispuolella kohoava Otsamotunturi (418 m) sijaitsee noin kahdeksan kilometrin matkan päässä Inarin kylästä. Otsamotunturille johtaa retkeilypolkuja ja tunturin laella on päivätupa, jossa retkeilijät voivat pitää taukoa. Tunturin laelta avautuvat mahtavat maisemat ympäröivään luontoon.

Tuulispää

Hienoja näkymiä tarjoaa myös Tuulispää, joka sijaitsee noin 9 kilometrin päässä Inarin kylältä. Tuulispäällä on palvottu tuulen jumalaa ja useimmiten huipulla onkin tuulinen keli. Tuulispäältä lähtee noin 1,5km pituinen reitti viehättävälle Tuulijärvelle.

Lemmenjoki

Lemmenjoki sijaitsee Suomen laajimman erämaa-alueen, Lemmenjoen kansallispuiston liepeillä noin 50 kilometriä Inarista länteen. Veneretket kauniissa jokilaaksossa ovat suosittu loma-aktiviteetti, jotka vievät ihastelemaan kaunista kymmenmetristä Ravadasköngästä. Lemmenjoki tunnetaan myös kultahistoriastaan ja kultamailla työskentelee näinäkin päivinä kaivajia.

REVONTULET

Revontulien näkemisen edellytys on tietysti riittävä pimeys ja mahdollisimman pilvetön taivas. Usein kovalla pakkasella taivas on selkeä ja revontulet näkyvät siksi silloin parhaiten, mutta revontulet ovat taivaalla pakkasista riippumatta.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Lapin pohjoisimmissa osissa revontulet leiskuvat taivaalla kolmena yönä neljästä. Parasta revontulien katseluaikaa ovat tunnit keskiyön molemmin puolin. Kevättalvi ja alkusyksy ovat tilastollisesti edullisimmat ajat revontulien esiintymisille. Kevät on myös keskimäärin vähäpilvistä aikaa, joten maaliskuu on suositeltava ajankohta revontulien odotteluun. Tuolloin hiihtokelitkin ovat parhaimmillaan.

Hyvä video revontulten synnystä tässä.

LAPIN 8 VUODENAIKAA

KAAMOS

Noin puolitoista kuukautta kestävän kaamoksen aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Päivän valoisin aika kestää neljä tuntia, jolloin taivaan värit vaihtuvat sinisestä violettiin. Revontulet ja tähdet valaisevat maan pakkasten paukkuessa ja lumen narskuessa. Kaamos on ihmiselle rauhoittumisen aikaa ja uskomattoman kaunista värien juhlaa.

PAKKASTALVI

Kaamosaikaa seuraavat talven pakkasjaksot: lämpötila voi pysytellä –30 asteessa usean viikon ajan. Päivän valoisa aika pitenee kiihtyvällä tahdilla

KEVÄTTALVI

Auringon lämpö ja yöpakkaset kovettavat lumen kantavaksi. Aurinko herättää ihmiset henkiin pitkän pimeyden jälkeen. Koittaa parhaimmat pilkki- ja hiihtokelit. jolloin auringonsäteet otetaan ilolla vastaan.

JÄIDENLÄHTÖKEVÄT

Toukokuussa lumi ja jääpeitteet sulavat ja paljastavat märän maan. Muuttolinnut palaavat etelästä pohjoisille pesimäalueilleen ja luonto alkaa hiljaa osoittamaan elonmerkkejä. On hyvin valoisaa – yötön yö alkaakin Lapissa jo toukokuun lopulla.

LAPIN KESÄ

Kesä Lapissa saapuu kohisten kiitos ympäri vuorokauden paistavalle auringolle, mutta varsinaiset kesäkelit alkavat vasta juhannuksesta. Kesä on lyhyt – siksi imemme itseemme valoa koko vuoden tarpeiksi ja vietämme mahdollisimman paljon aikaa ulkona.

SADONKORJUU

Marjat kypsyvät ja ihmiset suuntaavat matkansa hillasuolle ja marjametsiin. Myös sienestetään ja kalastetaan ja sadonkorjuu säilötään talven tarpeiksi. Kesän valoisat päivät lyhenevät ja illat alkavat hämärtyä. 

RUSKA

Ruskan väriloisto on luonnon viimeinen näytelmä ennen talven tuloa. Metsästyskausi käynnistyy ja ruskamatkailijat saapuvat ihailemaan värikästä maaruskaa ja lehtipuiden kirkkaita värejä. Myös ensimmäiset revontulet on mahdollista nähdä syksyn pimeinä iltoina. Ruska on parhaimmillaan syyskuun toisella ja kolmannella viikolla.

ENSILUMI

Ensilumi sataa jo lokakuussa, mutta sulaa useimmiten pois. Varsinainen talvi saapuu Inariin vasta marraskuun lopulla. Pakkaset jäätävät vedet ja maan ja päivät lyhenevät tuntuvasti.  Lumen saapumista odotetaan, sillä lumi tuo valon pohjoisen pimeyteen.